Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
2627281234
567891011
12131415161718
19202122232425
2627282930311

RSS

Kuulumisia
13.03.2018 16:37 | Minna

Viime kirjoituskerrasta on vierähtänyt jo melkein puolitoista vuotta. Koirarintamalla ei nyt ole mitään järisyttävää tapahtunut, mutta jotain pientä kuitenkin. Opiskelu työn ohessa vie tehokkaasti enimmät halut istua koneella myös vapaa-aikana. Nyt arvelin vähän koota mennyttä ja suunnitella tulevaa. Niin kiirehän ei ole etteikö ehtisi pieniä pikinokkia hoitamaan.

Jokin aika sitten äänestettiin uutta presidenttiä ja äänestysreisulla tavattiin oikein komea ja mukavaluonteinen pystykorvauros. Rikistä on ollut omistansa kanssa aikaisemminkin juttua, mutta nyt kun näin koiran livenä, niin olin aivan myyty. Rikin isä on suomussalmelainen Sepe, jolla on pentue myös meidän Emman kanssa. Minulla olikin näppini pelissä kun Rikin emälle etsittiin sopivaa urosta. Sepe on kaikinpuolin oikeanlainen pystisuros. Oikean kokoinen, oikeat mittasuhteet, kaunis turkki ja osaa haukkuakin. Osaa myös astua. Pojastaan Rikistä on tullut hieman pienempi, joka taas ei haittaa, koska Rebekka on pari senttiä ihannetta korkeampi ja pitkälanteinen. Molemmat on silmien ja polvien osalta terveeksi tarkastettu ja hyvän ikäisiä, Riki viisi ja Rebekka neljä vuotias. Molempien "virka" on linnunhaukkumisen lisäksi olla perheenjäseniä ja mukana touhuissa. Juoksua odotellaan alkavaksi parin viikon sisällä ja sitten kokeillaan astuttaa.

Hertan astutusta harkitsin aika pitkään, mutta tulin sitten siihen tulokseen, että rodun terveydessä on niin paljon välteltäviä asioista, että jätän väliin. Suomessa on pitkän linjan kasvattajia, joilla on kokemusta rodusta kymmeniä vuosia, tietoa ja taitoa, minä jätän homman osaavammille. En minä mikään ekspertti ole pystykorvienkaan kanssa, mutta rodussa esiintyvät viat ja sairaudet on kuitenkin minunkin järjellä ymmärrettävissä ja apua saa rotuyhdistyksestä.

Meidän Pyry-papparainen on tullut vanhaksi. Kuulo on mennyt tosi huonoksi, mutta muuten se on fyysisesti hyvässä kunnossa. Ennen niin tarkka poika mölisee tyttöjen perään vielä kauan juoksujen päätyttyä. Se onkin saanut Sipriinalta ja pikkulieroilta viime aikoina  köniinsä tasaisin väliajoin. Pyry selvästi ottaa elämän jo vähän rennommin. Tarvittaessa kyllä antaa vauhtia kylätiellä menijöille aidan takaa, mutta ihan joka ripsauksen takia se ei enää kehtaa nousta lämpimästä köllöttelypaikasta.

Rebekan ensimmäisen pentueen pojat Niila ja Nooa lähestyvät parin vuoden ikää. Molemmista on tullut komeita turjakkeita, karvan laadun ovat perineet isältään Koppelokankaan Ricolta, joka edelleen esiintyy näyttelyissä. Kuvia laitan veljesten omille sivuille kunhan saan ne ensin tehtyä.


 - Minna


©2018 Suomenpystykorva - suntuubi.com